torstai 21. heinäkuuta 2016

Äitiysloma alkaa ja lapsivedenmenon muistopäivä - 35. ja 36. raskausviikko

35. raskausviikko, kesä-heinäkuu 2016

Viikko alkaa neuvolalla, taas. Nähtävästi tässä loppuraskaudessa siellä käydään varsin usein. Edelliseen kertaan verrattuna ei ole paljon kerrottavaa, paitsi tällä kertaa mahani mitta on pudottunut maltillisesti keskikäyrälle. Vauva ei ole ihan vielä kiinnittynyt, mutta on jo melko alhaalla.

Tosin se ei kuulemma välttämättä kerro mitään.

Olo on vaihteeksi aika väsynyt. Googlettelen jo loppuraskauden väsymystä. Ehkä minulla on sellainen. Unohdin pyytää hemoglobiinin mittausta neuvolassa. Toisaalta lapsen anafylaksistasta palautuminen kestää aina hetken, vaikka tällä kertaa se on ollut aiempaa helpompaa. En enää pelkää iskeä EpiPeniä tai mieti, tuhlaanko hätänumeroon soittamalla veronmaksajien rahoja. Kohtaus pitää hoitaa; se on hengenpelastamista, ei mielipideasia. (Ja voi kyllä, aion paasata tästä kyllästymiseen asti niin kauan, kun yleinen allergiatietämys on tasoa hyvin matala.)

Viikonloppuna käymme myös ravintolassa syömässä ja Koiramäen Pajutallilla. Jos ennen esikoisen syntymää parisuhdeaika tuntui tärkeältä, tuntuu nyt tarpeelliselta viettää aikaa koko kolmihenkisen perheen kesken.

Kohta meillä onkin vauva ja sitten kaikki on ihan... ...sekaisin? Apua! Miten esikoinenkin sopeutuu siihen, ettei hän ole enää ainoa pieni?

Samaisen viikonlopun aikana esikoinen saa ensimmäisen serkkunsa 250 km päässä. Uskallan lähteä matkaan moikkaamaan uutta tulokasta, vaikka vannoin juhannusreissun jäävän viimeiseksi tämän mahan kanssa. En synnytä, yllättäen.



36. raskausviikko, heinäkuu 2016

Äitiyslomani alkaa maanantaina. Olen enemmän tai vähemmän lomaillut kesäkuun alusta asti, joten arkeen tämä ei tuo muutosta. Kelan suoma vapaa tuntuu kuitenkin mukavalta etapilta. Olen kaikesta ennenaikaisuuspelostani huolimatta päässyt tänne asti!

Esikoisesta ehdin lomailla jopa viikon. Saa nähdä, miten kauan tässä menee.

Muuten viikko menee hieman paniikinsekaisissa tunnelmissa. Sunnuntaina on raskausviikko 35+6, juuri se, jolloin esikoisesta tuli saavillinen lapsivettä.

Tällä kertaa kaikki on toisin. Supistelee kuten muinakin päivinä, mutta lapsivettä tai muuta synnytykseen viittaavaa ei näy.

Se tuntuu hämmentävältä, mutta alan jo elättää toiveita täysiaikaisesta vauvasta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti