tiistai 28. kesäkuuta 2016

Tyttö vai poika - 19. ja 20. raskausviikko

19. raskausviikko, maaliskuu 2016

Oksentelu on selkästi helpottanut. Jippii! Kokonaan en ole päässyt eroon pöntön halailusta, mutta ainakaan en enää työnnä siitä päätäni monta kertaa vuorokaudessa.

Väsymys on sen sijaan valtaisaa. Nukun melkein yhtä paljon kuin taaperoni. Epäilen alhaista verenpunaa. Kevät on herättänyt luonnon eloon, mutta minun hemoglobiini laahannee ties missä. Onneksi ensi viikolla on lääkärineuvola. Pitää muistaa pyytää jotakuta nipsaisemaan sormesta.

Rakenneultra on kahden viikon päästä. Olen suorastaan kauhusta kankea, kun ajattelen sitä. Olemme jo kerran saaneet hyviä uutisia rakenneultrasta, joten voiko se toistua? Mitä jos raskaus pitääkin keskeyttää?

Ympärillä kaikki pohtivat, onko lapsemme tyttö vai poika. Minulla on pieni aavistus pojasta, vaikka toiset veikkaavat toisen merkkistä lasta. Toisaalta paniikeissani mietin, että ehkä lapsi onkin intersukupuolinen.

Oikeastaan koko sukupuolikysymys ärsyttää. Aion kysyä ultraajalta sukupuolta, mutta onko sillä oikeasti väliä? En muutenkaan tahtoisi kasvattaa lasta sukupuolen mukaan. En näe yhtään syytä sille, miksi en voisi pukea esikoistytön vaatteita myös pikkuveljelle.

Vauvan liikkeet alkavat tuntua selkeämmiltä vasta nyt. Epäilen, että istukka sijaitsee etuseinämässä. Esikoisesta se oli takana, ja tunsin liikkeet huomattavasti selvemmin ja aikaisemmin. Yleensä sanotaan, että toisesta ne tuntuvat aiemmin. Nyt ei käynyt niin.

20. raskausviikko, maaliskuu 2016 

Viikko alkaa neuvolalääkärillä. Paino on noussut muutaman kilon, mistä huomaa ruokahalun parantumisen. Lääkärillä on mukanaan harjoittelija, joten saan kaksi sisätutkimusta yhden hinnalla. Jippii!

Kohdunkaulalla tilanne on kunnossa. Se rauhoittaa yhden ennenaikaisen synnytyksen kokenutta, joka hieman jännittää synnytyksen ajankohtaa jo nyt. Mitä jos toinen lapsi on ensimmäistä vielä hätäisempi? Olen nyt jo ehtinyt kokea oliko tämä lapsivettä -paniikin. Ei ollut, mutta minä olin höpsö.

Lääkäri laittaa kyselyn äitiyspolille, jos he tahtoisivat seurata minua tarkemmin esikoisen ennenaikaisuuden takia. Olisipa ihanan terapeuttista ja rauhoittavaa, jos kelpaisin potilaaksi.

Hemoglobiinini on 105. Eipä tarvitse kummastella, miksi on ollut hieman heikko olo.

Ostan nettikirpparilta kasan äitiyshousuja. Ennestään omistin sellaisia jopa yhdet. En tajua, miten olen esikoisen raskaudessa jaksanut viritellä kaikenlaisia belly belt -jatkopaloja. Puhhuhuh. Nyt mukavuus ennenkaikkea!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti