sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Kuka tekee eettiset vaatteet?



Ekologinen ja eettinen kuluttaminen tuntuu ongelmavyyhdeltä, jonka edessä olo on voimaton. Tekisi mieli muuttaa erämaahan omavaraistalouteen, mutta toisaalta ihminen on muutakin kuin kuluttaja ja saastuttaja - opiskelija, työntekijä, ystävä, puoliso, vanhempi, harrastaja, mitä näitä nyt on. Kaikista sidoksista ei tee mieli luopua luonnon ja paremman maailman takia.

Moni potee maailmantuskaa teini-iässä. Minulla se alkoi kymmenisen vuotta jälkikäteen, esikoisen raskausaikana. Haparoivia askelia ekologisuuteen olin ottanut jo aiemmin esimerkiksi tutustumalla luonnonkosmetiikkaan ja pyykkäämällä pesupähkinöillä. Ensin ahdistuin kertakäyttökulutuksesta ja jätevuorista, mutta nyt koen omantunnontuskia myös lihansyönnistä ja eettisestä kulutuksesta.

Tänään 24.4. on tasan kolme vuotta siitä, kun Bangladeshissa romahti vaatetehdas. Menetykset olivat inhimillisiä: 1 133 ihmistä kuoli, ja loukkaantuineita oli yli 2 000. Sen takia jälleen tänään vietetään Vaatevallankumousta. Tarkoituksena on vaatia teollisuudelta lisää vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. "Who made my clothes", kuka teki vaatteeni, kysellään vaatemerkeiltä.

En tiedä, kuka on tehnyt vaatteni. Luultavasti pienet sormet hikipajoissa, sillä monen omistamani vaatekappaleen lapussa lukee valmistusmaana Bangladesh, India, China tai keveimmillään Portugali. Tiedän hävettävän vähän eettisistä merkeistä. Pitäisi tutustua, koska omatunto soimaa. Ehkä bloggailen vielä joskus aiheesta.

Samalla olen ajatellut tehdä jotain itse vaatteilleni. Aion korjata rikkimenneet eli näillä ompelutaidoilla ehkä jopa maksaa ammattilaiselle eli työllistää!, kierrättää vanhat, etsiä uusia aina ensin kierrätettynä paitsi ehkä lenkkikenkiä ja huoltaa vaatteni huolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti