lauantai 9. tammikuuta 2016

Poissaoloon ei tarvita mobiililaitteita

Vanhempien roikkuminen somessa on putkahdellut keskustelunaiheeksi viime aikoina. Liika on aina liikaa, eikä jatkuva koneen tai mobiililaitteen tuijotus ole hyväksi lapselle tai vanhemmallekaan. Silti ärsyynnyn somekäytön syyllistämisestä.

Ennenkin nimittäin osattiin.

Henkiseen poissaoloon ei tarvita mobiililaitteita. Siihen tarvitaan vanhempi, joka ei halua, jaksa tai voi olla läsnä. Sosiaalinen media ja uudet laitteet tarjoavat siihen hyvän mahdollisuuden, mitä ei voi kiistää. Samassa laitteessa on kaverit, lehdet, reittien ohjeet, reseptit ja kaikki muu tarpeellinen.

Minä ainakin muistan, kuinka tavoittelin vanhempaani lehden takaa. Joskus saatoin huhuilla myös kirjoihin, käsitöihin, lankapuhelimeen ja puurokattilaan jumittautuneita huoltajiani. Tämä kaikki tapahtui ennen erään kotimaisen matkapuhelinyrityksen läpimurtoa.



Somekäytön miettiminen on totta kai järkevää. Liika on aina liikaa. Poden kroonista morkkista siitä, että saatan selailla sähköposteja hiekkalaation reunalla tai kirjoittaa Facebook-viestejä nukuttaessani. En halua jättää lapselle tunnetta siitä, etten olisi kiinnostunut hänestä. Olenhan minä, kuten varmasti valtaosa täysjärkisistä vanhemmista on.

Toisaalta some on helpottanut elämääni, lapsen kanssa ja muutenkin. Aina kännykän plärääminen ei tarkoita Vauva.fi-palstan lukemista, vaan näytöltä voi tarkistaa vaikka joukkoliikenteen aikatauluja tai pakkasmittarin lukemaa. Samoin olen etsinyt lastenpäivystyksen numeroa ja keventänyt sydäntäni whatsapp-keskusteluilla ystäville lapsen sairaalareissulla.

Ehkä läsnäolo on ajasta riippumatta saattanut olla vanhemmille joskus hieman hankalaa. Minä ainakin huomaan pakenevani some-todellisuuteen eniten silloin, kun en jaksaisi olla läsnä. Katoan, kun olen väsynyt tai jokin askarruttaa minua. Kehoitus itsestään huolehtimiseen ei siis todellakaan ole turha.



2 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus ja niin totta! :) Some on helpottanut myös minun eloani kovasti, joskin ajoittain huomaan kyllä olevani siitä turhan koukuttunut. Mulla on silti omat somesääntöni josta koitan kovasti pitää kiinni enkä koskaan odotuta lasta turhanpäiväisen someilun takia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Koen myös usein olevani liian koukussa, ja lapsen odotuttaminen somen kanssa on täällä myös pannassa. Pitäisi ehkä itsekin tehdä oikein kunnolliset, konkreettiset säännöt vaikka tänne blogiin.

      Poista