perjantai 24. heinäkuuta 2015

Koskas teille tulee toinen

Prinsessa Madeleinen esikoinen, prinsessa Leonore, on Anselmiinaa kaksi viikkoa nuorempi. Nyt Leonore on jo isosisko. Anselmiina taas... ...no imetän häntä edelleen pari kertaa vuorokaudessa. Päätelkää siitä.

Lähipiirissäni on vieraillut haikara ahkerasti viime aikoina. Moni minun kanssani samaan aikaan esikoisen saanut on raskaana toistamiseen, ja osa elää jo monilapsisena perheenä.

Ennen lasta en uskaltanut edes ajatella, millaista ikäeroa toivoisin tai toivoisinko minkäänlaista. Vauvan saamisen suunnittelu tuntui täysin absurdilta, ja sitä se on osin edelleen. Tiesin, ettei lapsia tule aina silloin, kun tahtoisi, ja tietysti sama toimii toisinpäin.

Sen tiesin, ettei kovin pieni ikäero kuuluisi suunnitelmiin. Joskus Anselmiinan ollessa parikuukautinen koin hetkellisen vauvakuumeen, jota epäilen hormonien aiheuttamaksi. Katsoin kaihoten toisten vauvamahoja ja ikävöin jopa synnytystä.

Aika pian ajatus toisesta lapsesta alkoi lähinnä tuntua kauhistuttavalta. Syypäänä ei ole ollut vauvavuoden rankkuus tai munasolujen vanheneminen vaan kotikulmien neliöhinnat, alani työtilanne ja reikäiset tukiverkot.

Moni muistelee vauvavuotta kauhulla, mutta minusta se sen sijaan oli yksi elämäni ihanimmista ajanjaksoista - kuulostaa ällöttävän siirappiselta, mutta en ehkä koskaan ole ollut niin onnellinen. Sen takia en ajattele, että pikkulapsiaika pitäisi äkkiä vaan kärsiä pois. On ihana ajatus, että samanlainen ihana vuosi ehkä vielä odottaisi joskus.

Mitään takuuta ei ole millekään. En välttämättä koskaan saa toista lasta. Vielä en osaa sanoa, surisinko sitä.

Ympäristön paine tuntuu välillä kannustavan pieneen ikäeroon. Kaksilapsisuus tuntuu olevan jonkinlainen normi. Ihmiset muistuttavat, että pitää säästää vauvatarvikkeet seuraavalle ja kyselevät, koska teille tulee toinen. Samalla joku tahdittomasti muistuttaa, että kahteen kannattaa sitten lopettaa se lapsenteko, hehheh. Toinen normi tuntuu olevan kahden vuoden ikäero. Muistutellaan, että pitäishän sillä sitten samanikäinen kaveri olla.

Koen välillä olevani poikkeava, koska en esikoiseni 1,5-vuotispäivien lähestyessä ole raskaana tai haaveile siitä aktiivisesti. Nyt on hyvä näin. Uskon Anselmiinan saavan kavereita ilman, että minun on välttämättä synnytettävä hänelle niitä. Sisarusten välillä on ikäerosta huolimatta erityinen side, ja sen vahvuus riippunee luonteista ja perheen vuorovaikutuksesta.

Kaksi lasta kahden vuoden ikäerolla sopinee monille, enkä osaa vielä sanoa, voisiko se ehkä sittenkin sopia meillekin. Nimittäin ehtiihän tässä vielä ihan hyvin, teoriassa.



Yksi asia minua surettaa hieman. En ehkä koskaan saa maailman ihanimpia tuplavaunuja, Bugaboo Donkeyta.

12 kommenttia:

  1. Niin, tilanteita, toiveita yms on monia. Minulla esikoinen 8v ja kuopus 1v. Iso ikäero oli suunniteltu mutta ei ihan näin pitkä. Meidän lapset on nyt tässä. Minullekin sanottu tämän toisen jälkeen, että sinähän olet vielä nuori (olen 34v!!??)...olen vastannut että emme halua enempää lapsia. Meidän on hyvä näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhah, nauroin tuolle nuoruuskommentille :D Siis tietysti teoriassa sinulla on ihan hyvin lapsentekoaikaa jäljellä, mutta nyky-yhteiskunnassa biologisesti ja kulttuurisesti nuori tarkoittavat eri asioita...

      Poista
  2. Me sovimme että toinen lapsi tulee jos on tullakseen. Puhe oli parin vuoden ikäerosta, mutta ei haittaa vaikka olisi vähemmän tai enemmän. Sitä toisaalta haluaa nauttia ja huomioida sitö ensimmäistä ennenkuin seuraava vaatii osansa. Kerran on vain kysytty joko on toinen tulossa. En oikeastaan reagoinut asiaan mitenkään, kun me ollaan päätetty ettei siitä kerrota sitten kenellekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minustakin tuntuu, että ekan haluaisi antaa rauhassa olla pieni. ja nauttia jakamattomasta huomiosta. Minustakaan lapsentekosuunnitelmista kaikille kertominen ei tunnu yhtään luontevalta.

      Mitä teille Tanja muuten kuuluu? :)

      Poista
    2. Kiitos kysymyksestä, hyvää kuuluu. Kiirettä riittää mutta onneksi poika on aurinkoinen ja iloinen lapsi. :)

      Poista
    3. Ihanaa kun on aurinkoinen ja iloinen :)

      Poista
  3. Tää ympäristön paine on kyllä aikamoista, siinä on vaikea pitää kiinni niistä omista ajatuksista siten ettei ympäristöstä yhtään saa vaikutteita. Mua myös jokseenkin huvittaa tää kaksilapsisuuden suosio, mistähän lie se on alkunsa saanut? No, uskaltaisin veikata meidän lapsiluvuksi enemmän kuin kaksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä :DD Ei näistä asioista ihan liian vakavia suunnitelmia kannata tehdä.

    ps. myös täällä vauvavuosi ja taaperoelämä on ollut kyllä oikein ihanaa ja onnellista aikaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, pitää tarkkaan miettiä, mikä on omaa ja mikä tulee ympäristöstä - eikä ympäristön kanssa samoin tekemisessä tietty mitään pahaa ole, kunhan vaan voi olla rehellinen itselleen. Lapsiluvusta tuli mieleen, että jotenkin aina ajattelen, että saan lapsia vielä joskus kymmenen vuoden päästä toisessa sarjassa, mutta mistäs sitä koskaan tietää. :D

      Poista
  4. Meillä on ikäeroa se 1 v 10 kk, mukavaa olis jos tytöt olis läheisiä ja hyviä kavereita isonakin :) Ihanaa seurata kuinka ne nytkin viihtyy toistensa seurassa ja kuinka pienempi naureskelee isomman jutuille. Haluan vielä lisääkin lapsia. Itse olen kasvanut yksinäni niin en halua samaa kohtaloa omille lapsille. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä etukäteen tuleeko sisaruksista läheisiä. Seuraavaks mulla olis kuitenkin tarkoitus mennä töihin :)

    VastaaPoista
  5. Meille se vähintään kaksi lasta on lähes koko ajan ollut enemmäm sääntö kuin poikkeus, johtunee siitä että sekä miehellä että minulla on sisaruksia, eikä jotenkin osaa kuvitella omalle lapsellekaan elämää ilman veljeä/siskoa. Paperilla täydellistä ikäeroa tuskin on olemassakaan, koska se "täydellisyys" (olettaen että se tarkoittaa tietynlaista helppoutta ja yhteisiä leikkejä) on niin riippuvainen jälkikasvun luonteesta. Meillä 2,5 vuoden ikäero on just hyvä, herramunjee jos se ois yhtään vähemmän! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, luonteet vaikuttavat varmasti tosi paljon, ja niitä on vaikea etukäteen ennustaa. :D

      Poista