sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Mielenrauha sai puremajäljen



Ostin tänään mielenrauhan. Sain sen yksityislääkäriltä, jonka mukaan Anselmiinalla ei ole borrelioosia. Joku on puraissut tyttäreni jalkaa, mutta lääkärin mukaan syyllinen saattoi olla esimerkiksi itikka. Viikon kestäneitä puremajälkiä oli muuallakin kuin jalassa, joten ilmeisesti Anselmiina on yliherkkä hyttysillekin.

Vietin eilisillan googletellen punkin puremaa. Osa kuvahaun tuloksista näytti samalta kuin Anselmiinan jalka. Huolta lisäsi se, että viikko sitten olimme lomailleet punkkivaara-alueella. Borrelioosi ei ole leppoisa vaiva: se voi aiheuttaa neurologisia ongelmia, kasvohermohalvauksen ja jopa kuoleman. Pienellä puraisulla voi olla elämää suuremmat seuraukset.

Kaiken hysteriani keskellä olisin voinut muistaa, että lapset selviät usein hengissä ja vammoitta esimerkiksi punkkien kyllästämässä saaristossa. Toisaalta epäonnen epätodennäköisyys ei lohduta silloin, kun se osuu kohdalle.

Jos minulta kysytään, mikä vanhemmuudessa on vaikeinta, on vastaus helppo. Oman jälkeläisen terveydentila huolettaa herkästi. En haluaisi olla liian hysteerinen. Se kuluttaa itseä ja voi tartuttaa lapseen turhaa huolta. Samalla liika huolettomuus voi kostautua. En kestäisi, jos puremajälki olisikin borrelioosia, enkä olisi edes yrittänyt tehdä asialle mitään.

Tämä ei ole mikään vakuutusyhtiön maksettu mainos, mutta lapsivakuutus on ollut paras ostokseni hetkeen. Se sopii loistavasti hypokondriaan taipuvalle vanhemmalle.

kuva: Unsplash

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti