sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Yksvee

Yksivuotiskatsaus on melkein kuukauden myöhässä. Pahoittelen! Ensin panttasin sitä vasta 12,5 kuukauden iässä olleen neuvolan takia, ja sitten näpyttelin graduni pikavauhtia valmiiksi. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Kuukausikatsaukset ajattelin lopettaa tähän; ehkä puolivuosittainen tai säännöllisen epäsäännöllinen vilkaisu kehitykseen riittää.

Anselmiina käy aina usein neuvolassa, hehe heh, terveydenhoitaja naureskeli sen jälkeen, kun oli kirjannut tyttäreni yksivuotismitat koneelle. Anselmiina ei ole kookas yksivuotias. Hän painaa 8,1 kiloa ja on 71,5 cm pitkä. Syntymän jälkeen kävimme tiuhaan painokontrolleissa, ja nyt kontrolliaika napsahti toukokuulle. Käyrät ovat laskusuuntaisia. Vielä ne ovat normaalin rajoissa, mutta kumpikin käyrä on laskusuunnassa. Vaatekoko on edelleen 68-74.

Perinteistä painohuolta siis, blaablaablaa, mutta siirrytään seuraavaan aiheeseen eli syömisiin.

Imetän edelleen eikä lopettaminen ole ihan vielä ajankohtaista. Toivoisin, että Anselmiina tahtoisi itse vieroittua. Se tuntuu mahdottomalta, sillä hän kävisi mielellään ottamassa huikkaa aika monta kertaa päivässä. Päiväimetyksiä olen onnistunut vähentämään, ja imetys on taaperoversioon siirtymisen jälkeen muuttunut aiempaa äidintahtisemmaksi. Kodin ulkopuolella Anselmiina ei yleensä maitoa kaipaa.

Ruoka maistuu aika vaihtelevasti. Olemme ehkä viimeisen kuukauden ajan syöneet kaikki samaa ruokaa. Lisäilen kokkailuhini mausteita aika runsaasti, ja aluksi teki mieli marista vähämausteiseen ruokaan siirtymisestä. Yksivuotiaalle en uskalla antaa yhtä tulista ruokaa kuin itse söisin. Yllättävän kivuttomasti siirtymä on kuitenkin sujunut. Nyt ajatus monen eri ruuan kokkailusta tuntuu lähinnä rankalta. Chilikastikepurkkia heiluttelen sitten huoletta oman annokseni yläpuolella. Käy se niinkin.

Anselmiinan allergioiden takia syömme myös kaikki maidotonta ja kananmunatonta ruokaa. Maidon korvaaminen on ollut yllättävän helppoa: lähes kaikkea maidollista on kaupassa myös kaurasta, riisistä tai soijasta tehtynä.


Yhden vuoden tienoilla uusia taitoja ilmaantuu koko ajan. Anselmiina pölöttää paljon omalla vau vau mä mä -kielellään, mutta uusia sanoja putkahtelee jatkuvasti. Nyt hän sanoo ainakin äiti, maito (mamma), isi (isssssssh), ota, anna, näytä, hauva. Hauva tarkoittaa kaikkea koirasta muumiin ja kiharatukkaiseen ihmiseen. Hauvat ovat muutenkin kiinnostuksenkohde numero yksi. Hän on myös kerran osoittanut vauvanukkea ja sanonut vauva, mutta toisaalta vauva tuntuu olevan jonkinlainen yleissana.

Puhe tuntuu tällä hetkellä olevan hallitseva taito liikkumisen sijaan. Muutenkin Anselmiina vaikuttaa reippaalta ja sosiaaliselta tytöltä. Hän tutustuu rohkeasti toisiin ja kiljuu riemusta, kun näemme muita lapsia.

Virallisia ensiaskeleita hän ei ole vielä ottanut, mutta todennäköisesti niiden aika koittaa pian. Tuetta seisominen luonnistuu, ja muutaman kerran hän on ottanut yhden askeleen, luultavasti vahingossa. Taaperokärryn kanssa hän menee jo melkoista vauhtia.

Kärsin järkyttävästä ikäkriisistä ennen Anselmiinan yksivuotissyntymäpäivää. Nyt kuitenkin elämä taaperon kanssa tuntuu mahtavalta. On kiehtovaa seurata uusien taitojen putkahtelua. Päiväunirytmi on löytynyt, ja Anselmiina nuokkuu noin tunnin aina lounaan jälkeen. Illalla hän nukahtaa yhdeksän maissa, joten saan ainakin hetken omaa aikaa.

Kevääksi olen saanut sovittua itselleni etänä tehtäviä keikkatöitä, mistä olen erittäin onnellinen. Voin siis nauttia taaperon kanssa kotoilusta ja jonkin verran myös työnteosta - miten mahtavaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti