torstai 4. joulukuuta 2014

Aina on hyvä ikäero



Milloin olisi hyvä aika saada lapsi -pohdinta ei loppunut lapsen saamiseen, vaikka luulin niin. Se jatkuu, vaikka se ei enää ole pakottavaa tai edes ajankohtaista.

Samaan aikaan lapsen saaneista tutuistani osa on jo raskaana. Suurin osa ei ole, tietenkään, sillä edellisestä synnytyksestä on vasta noin kahdeksasta kymmeneen kuukautta.

Ajatus toisesta vauvasta tuntuu tällä hetkellä utopistiselta. Syli ja sydän tuntuvat olevan täynnä Anselmiinasta. Mietin, voisiko toista lasta rakastaa koskaan yhtä paljon. Sanotaan, että voisi. Taatusti niin onkin.

En ole vielä oikein osannut päättää, millainen ikäero olisi meille ihanteellinen. Anselmiinan vauvavuosi on ollut ihana ja helppo, ja olen nauttinut tästä täysin siemauksin. Sen takia ei ole kiirettä kokea vauva-aikoja yhteen kyytiin, jotta pääsisi takaisin niin sanottuun oikeaan elämään. On ihana ajatus, että tällainen vuosi olisi vielä tulossa. Tiedän toki, että vauvanukkeleikki nro 2 voi olla jotain ihan muuta. Se voi olla painajaismaisen väsyttävä.

Lyhyessä ikäerossa olisi ihana ajatus se, että lapsille on seuraa toisistaan. Niin on toki aina, mutta minä en koskaan lapsena mennyt mihinkään samaan aikaan neljä vuotta nuoremman sisarukseni kanssa. Olin joskus kateellinen niille, jotka saattoivat aloittaa harrastuksen kaksi vuotta nuoremman siskonsa tai veljensä kanssa. Toisaalta saatoin oppia reippaaksi, kun seuraa ei automaattisesti ollut saatavilla.

Sisarusten läheisyys aikuisena tuntuu vaihtelevan paljon. Toiset soittelevat päivittäin, vaikka ikäero olisi miltei kaksinumeroinen. Toiset taas eivät tapaa melkein koskaan, vaikka samanikäinen sisarus asuisi naapurissa.

Tuntuu, että melkein kaikki sanovat lapsensa ikäeron olevan hyvä. Se on heille sopiva ikäero. Luulen, että tuli eroa puolitoista tai kymmenen vuotta, siihen on lopulta tyytyväinen. On myös hyvä muistaa, että aina haikara ei saavu juuri halutulla hetkellä. Silloin tuskin enää jaksaa murehtia, ettei ikäeroksi tullut täydellistä kahta vuotta.

6 kommenttia:

  1. Mä kanssa luulen, ettei sillä ikäerolla ole lopulta juurikaan väliä. Kaikkeen tottuu ja kaikessa on puolensa. Itse asiassa musta tuntuu, että tässä kuten aika monessa muussakin asiassa voi pohtia ja optimoida ihan niin paljon kuin huvittaa, mutta ei elämä kuitenkaan sitten yleensä ole sellaista kuin on suunnitellut. Ja tosiaan kuten sanoit, ei ole lainkaan itsestään selvää että lapsi saapuu heti kun yrittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta. En edes tiedä, osaisiko sitä harmitella, että ikäeroa olisikin 4 v 2 kk sen sijaan, että olisi 1 v 10 kk. Aina kun kaikkea ei voi suunnitella, ja hyvä niin.

      Poista
  2. Jotkut viisaat sanovat että synnytys nostaa hedelmällisyyttä. Me ruvettiin yrittämään pikku kakkosta esikoisen ollessa 11kk, tavoitellen ihannetta 2vuoden ikäeroa, ajatellen että ei se kuitenkaan heti tärppää kun esikoistakin saatiin odottaa. Noo, noin 2viikkoa 1vee synttäreiden jälkeen 7.7.2013 se plussa sitten lävähti tikkuun. Eipä tarvinnut odotella, joten uskon nykyisin tuohon viisaitten sanaan ;) Meillä on lapsilla ikäeroa 1v9kk ja nyt alkaa helpottaa.. Alku oli kyllä aika kamalaa, ensimmäiset kolme kuukautta esikoinen kynsi ja raapi kuopusta heti kun selkäni käänsin. Ja joskus jopa suoraan nenäni edessä. Meiltä on kysytty milloin tehdään kolmas lapsi ja tehdäänkö, olen vastannut että ei ainakaan tällä ikäerolla ;D Mutta niinhän se menee, se mikä toiselle äidille/perheelle toimii, ei taas sovi toiselle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei me olemme plussailleet sama päivänä, hauska sattuma :) Huh, kuulostaapa rankalta teidän alku. Hyvä kuitenkin kuulla, että alkaa helpottaa.

      Poista
    2. Olen alusta asti lukenut blogiasi, löysin sen aika aikaisin. Meillä oli lasketut ajatkin lähekkäin. Mulla oli 9.3.2013, mutta yli meni ja reippaasti. Ja hyvä niin koska sairasteltiin koko perheen voimin 2viikkoa lasketun ajan ympärillä :). Ja kohta ne vauvat täyttää vuoden! Hui! :D

      Poista
    3. Haha, onneksi sitten tajusi pysyä vielä vatsassa. Tosiaan kohta voisi jo alkaa suunnitella yksivuotissynttäreitä. Huh huh!

      Poista