torstai 23. lokakuuta 2014

Voi Sohvi, minkä teit

Illat ovat olleet vähän vaikeita viime aikoina. Anselmiina on vaipunut unille pitkähkön väsytystaistelun jälkeen. Sitä ennen hän on joko riehunut villinä tai kiukunnut väsyneenä. On kiva, että hän harjoittelee konttaus- ja karhukävelyasentoja, mutta kello 23 voisimme nukkua.

Eilen olin saanut tyttösen nukahtamaan parin tunnin taistelun jälkeen. Iloitsin omasta ajasta ja hipsin makuuhuoneesta pois...



...ja tallasin lattialla olevan vinkulelun, Sophie-kirahvin päälle. Sophiesta kuului kimeä "oink", ja pinnasängystä kajahti vaativa "byääääääärrrrrrrh!". Eipä auttanut kuin ryhtyä uudestaan nukutusralliin.

Vastoinkäyminen ei ollut suuri, mutta väsyneenä kaikki kasvaa aina hieman massiivisemmaksi. Tänään varmistin, ettei lattialla vaan ollut vinkuleluja. Onneksi meillä ei vielä ole narskuvia saranoita tai kirskuvia lattioita.

4 kommenttia:

  1. Meidän mökillä on makkarissa ihan hirveä ovi. Hugo herää aina jos sitä vähänkin liikuttaa. Ovi on pakko olla kiinni koska käytävästä tulee kylmää. Olen eräänkin kerran miettinyt keskellä yötä, et kävisinkö vessassa vai kärvistelenkö hätäni kanssa.

    Kotona meillä on Hugon huoneessa pari narisevaa laminaattia ja tosiaankin saa miettiä mihin astuu, kun poistuu nukkuvan pojan huoneesta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Tuossa varmaan oppii jo ennakoimaan askeleitaan :D

      Poista
  2. Meillä makuuhuoneen oven sulkemisesta kuuluu jos jonkinlaista ääntä, vaikka saranat eivät juurikaan narise. Monesti olen kuulostellut, heräsikö perheen pienin. Varsinkin tällä viikolla on saanut olla tarkkana, kun on hampaita ollut tulossa ja nukkuminen sen puoleen mitä sattuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kans taitaa olla hampaita puhkeamassa, kun unet on vähän mitä on. Huoh, tsemppiä :)

      Poista