tiistai 21. lokakuuta 2014

Koko perhe pedissä

Perhepeti kuului ennen äidiksi tuloa ehdottomaan ei meillä -kategoriaan. Olin varma, että perhepedissä uinuva vauva ei koskaan oppisi nukkumaan omassa sängyssään.

Kielteisyyteni aiheutui luultavasti siitä, että uinuin vanhempieni pedissä kouluikäiseksi. Sen takia iskin jo synnytyssairaalassa vastasyntyneen Anselmiinan yösyötön jälkeen omaan vauvasänkyynsä. Pitää aloittaa varhain ja niin edelleen.

Nyt tuntuu kauhealta, miten olen vaan laittanut vastasyntyneen omaan sänkyynsä.



Ensimmäisenä yönä kotona laitoin Anselmiinan äitiyspakkauksen laatikkoon, jonka asetin makuuhuoneessamme olevaan pinnasänkyyn. Kuuntelin viisipäiväisen ölinää ja mietin, miten kauhean kylmä meillä on.

Seuraavalla syötöllä otin vauvan viereen.

Seuraavana yönä otin viereen vähän aikaisemmin. En nukkunutkaan huonosti, vaan uinuin kuin, no, vauva. Imetys hoitui tissi suuhun, molempien silmät kiinni -tyylillä eli varsin helposti.

Jossain vaiheessa menin samaan aikaan nukkumaan kuin hyvin iltavirkku tyttäreni. Nukuimme samassa sängyssä, ihan lähekkäin. Molemmat nukuimme hyvin.

Perhepeti jäi tavaksi. Moni nukkuu vauvavuonna huonosti. Minä sen sijaan olen uinunut paremmin kuin ehkä koskaan. Luultavasti syynä on ollut perhepeti, siis se, mitä tahdoin alussa välttää. Imetys sujuu siinä helposti, ja on ihana herätä vauva kainalossa. Se tuntuu turvalliselta, lämpimältä ja läheiseltä.

Nyt meillä nukutaan osittaisessa perhepedissä. Anselmiina menee nukkumaan meitä aikaisemmin, eikä laidaton parisänky olisi turvallinen kierivälle vauvalle. Sen takia hän nukkuu ensimmäisen unipätkänsä omassa pinnasängyssään. Jollain yösyötöllä poimin hänet viereeni, ja hän nukkuu vieressäni, seinän puolella aamuun asti.


Päiväunilla perhepedissä

Joskus perhepetiä syytetään turvattomuudesta. Luonnollisesti on varmistettava, ettei vauva pääse putoamaan.

Moni pelkää, että kierähtää vauvan päälle. Meille on sairaalasta ja neuvolasta vakuuteltu, että vaistot ohjaavat selväpäistä vanhempaa olematta pyörähtämättä jälkeläisensä päälle. Alkoholi ja tietyt lääkkeet ovat ehdottomasti pannassa perhepeteilijältä.

Pitää myös huolehtia, ettei vauvan päälle joudu tyynyjä tai raskaita peittoja. Varsinkin pikkuvauvana asettelin Anselmiinan uinumaan tyynyjemme väliin, ja itse nukuimme hieman alempana. Näin peitto ei ollut vaarassa joutua vauvan kasvoille.

Ehkä Anselmiina alkaa jossain vaiheessa kaivata kokonaista yötä omassa sängyssään. Ehkä minäkin kaipaan sitä joskus. Siihen asti aion nauttia pienestä tuhisijasta vieressäni.


10 kommenttia:

  1. Ihania kuvia<3
    Meillä Kukkis nukkui pitkään omassa sängyssään, laita alhaalla ja ihan sängyssä kiinni niin että sain hänet kiepautettua kainalooni yöllä ja takaisin omaan sänkyyn ketterästi. Olisko joskus 4-5kk paikkeilla kun aloin nukahdella kesken yösyötön ja siitä alkoi osaperhepeteily. Annoin Kukkiksen jäädä kainalooni nukkumaan loppuyöksi. Nukuimme kaikki hyvin. Nyt kun Kukkis on alkanut olla kovin liikkuvainen olen alkanut nostaa hänet yösyötöstä takaisin pinnasänkyyn. Pelkään niin että hän putoaa sängystämme jos en vaikka heräisikään siihen kun hän herää. Nukumme näin molemmat pikkuisen pidempään. Vaikka siis luulin että nukumme hyvin vierekkäin niin ilmeisesti kuitenkin vähän paremmin näin :) Tykkäsin kyllä kovin vauvasta nukkumassa viekussa, lämmin tuhiseva paketti siinä niin lähellä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille ei ollenkaan mahdu sivuvaunua, harmi. Se varmaan helpottaisi vähän. Pitäisi varmaan itsekin kohta lopettaa osaperhepeteily, kun Anselmiina alkaa jo osata kiivetä esteiden (=äidin aamulla) yli... :/

      Poista
  2. Pikku A ♥ Meillä tyttö on alusta asti nukkunut aukilaitaisessa pinniksessä ja kierimisen ensimerkeistä eteenpäin suljetussa pinnasängyssä, nyt 5 yötä vissiin kokonaan omassa huoneessaan, jossa herää kerran yössä ja käyn imettämässä fat boylla köllien. Tää toimii superhyvin meillä.

    Ps. Mä nukuin vanhempien erosta 8v-14v murkkuikään asti äitin kanssa samassa sängyssä joten siksi meillä näin :D

    VastaaPoista
  3. Mä olin kanssa ehdottomasti perhepetiä vastaan. Sairaalassa laitoin vauvan omaan sänkyyn ja istuin oman sängyn reunalla tuijottamassa poikaa kunnes heräsi ja otin kainaloon. Pelkäsin kauheasti että jotain tapahtuu enkä siis nukkunut sairaalassa lainkaan :) Kotona laitoin pojan ensimmäisenä yönä äp-laatikkoon pinnikseen ja ekasta inahduksesta kainaloon ja siinä hän edelleen nukkuu lähes puoli vuotta myöhemmin. En voi kyllä sanoa että nukkuisin hyvin, kädet puutuu ja herään joka tuhahdukseen ja pojan kääntyilyyn. Nyt ollaan alettu harjoittelemaan eri sängyissä nukkumista ja poika nukkuu kanssa alkuyön pinniksessä. Varmaan nukuttaisiin molemmat paremmin ja pidempään jos malttaisin laittaa hänet yösyötöltä takaisin omaan sänkyyn, mutta kun se lämmin tuhisija on niin ihana siinä kainalossa... Tämä äiti siis tarvitsee vielä paljon harjoitusta perhepedistä vieroittumisessa.
    Jenny

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihana! <3 Ainakin meillä taitaa olla niin, että äidille on vaikeinta vierottua perhepedistä... Anselmiina nyt nukkuisi missä vaan.

      Poista
  4. Mä oon kyllä kuullu tapauksesta että ihan selvinpäin oleva ihminen oli vauvan päälle mennyt. Meidän vauva on alusta asti nukkunu omassa sängyssä ja oon ollu tyytyväinen tilanteeseen. Joskus kyllä imettäes nukahtanu ja joskus harvoin nukkunu pienen ajan samassa sängyssäki, esim päiväunia, ja joskus otettiin vauva yölläkin samaan sänkyyn.

    VastaaPoista
  5. Täällä Saksassa perhepeti on kaikissa kätkytkuolema-varoituslistoissa. Vaikka oonkin koko ajan vähän naureskellut niille, olin vastasyntyneen kanssa silti aluksi tosi peloissani että poika ei jotenkin saisi henkeä. Hetken päästä homma vähän helpottui, ja nyt pikkumies nukkuu yleensä aamuyön syötöstä meidän kanssa sängyssä. Siten saadaan nukkua aamulla vähän pidempään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin vastasyntyneen kanssa todella tarkka, mutta nyt olen jo alkanut rentoutua. En enää tarkista tyynyn asentoa niin tarkkaan jne. Aamu-unet perhepedissä on i h a n a t :)

      Poista