perjantai 17. lokakuuta 2014

Kahdeksankuukautinen vilkuttaa ja mammattaa

Tyttäreni on varttunut jo kahdeksankuiseksi. Jos tarkkoja ollaan, hän on ollut täällä jo kahdeksan kuukautta ja liki viikon. Neuvola-aika oli kuitenkin vasta eilen, joten mittojen takia panttasin kuukausimerkinnän tekoa tänne asti.

Uusin taito on vilkuttaminen. Junassa pieni maahanmuuttajatyttö pari päivää sitten vilkutteli Anselmiinalle, joka huitoi välikausihaalarissaan takaisin. Mietin, vilkuttiko hän tarkoituksella vai oliko se sattumaa. Nyt olemme ahkerasti vilkutelleet toisillemme, joten oikea vilkutus se oli.

Tänään kaupassa ja hississä Anselmiina vilkutteli vähän kaikille. Sydämeni melkein suli, vaikka kaikki eivät jostain syystä vilkuttaneet takaisin.

Anselmiina on kuukauden aikana kehittynyt ainakin motorisesti. Hän menee eteenpäin hyvin pieniä matkoja, mutta taaksepäin liikkuu vaikka koko asunnon poikki. Konttausasennossa on kiva hytkyä, ja joskus hän nousee siitä vielä karhukävelyasentoon.

Istumaan Anselmiina ei vielä mene. Terveydenhoitajan mukaan 8 kk-neuvolassa pitäisi osata tehdä niin, mutta Anselmiina saa ennenaikaisuuden takia kuukauden anteeksi. Neuvolasta laitetaan lähete fysioterapeutille, jos istumaanmeno ei ala luonnistua. Kieltämättä mahassa vähän muljahti, vaikka luulisin Anselmiinan kohta pönkeävän itse istumaan. Tuettuna hän kököttää hyvin, ja nyt jo osaa istuskella hetken ilman tukea. Suojeluheijasteetkin ovat ilmaantuneet. Ehkä se tästä.



Erittäin pölö Anselmiina on edelleen. Jutustelu on tyyliä pappapapa, pumpumpum, ölölölölö höyhyyhöyhöy. En ole vieläkään varma, tarkoittaako hänen sanomansa äittä äitiä. Usein se ainakin toistuu.

Pari viikkoa sitten kummastelin, miksi Anselmiina hokee koko ajan mammaa. Sitten tajusin, että sehän tarkoittaa tietysti maitoa. Mamma toistui, kun hän oli nälkäinen tai sai maitoa.

Anselmiina syö nyt neljästä viiteen ateriaa päivässä ja sen lisäksi saa runsaasti äidinmaitoa. Välipala tuntuu joskus hankalalta ujuttaa päivärytmiin, mutta aamiainen, päivällinen, lounas ja iltapala toistuvat. Aamulla ja illalla on puuroa ja hedelmä- tai marjasosetta, ja joko lounaalla tai päivällisellä on yleensä lihaa, kalaa tai kanaa. Muuten hän saa kasvissoseista, joita olen pyrkinyt jo maustamaan esimerkiksi yrteillä tai valkosipulilla.

Kasvu on tasaantunut. Nyt Anselmiina oli 8,2 kg ja 67,5 cm. Kuukaudessa paino oli noussut vain noin 300 grammaa, mikä on ihan ymmärrettävää pienelle touhutytölle. Anselmiina ei olisi hetkeäkään paikoillaan.

Imetyskertojen kesto on lyhentynyt. Nyt rinnalla käydään vaan nopeasti huikkaamassa.

Vaatekoosta on huomannut, ettei kasvu ole ollut pyrähätävän nopeaa. Edelleen vaatteet ovat noin kokoa 62-68. Jokunen 62 tuntuu jo pieneltä, ja jokunen 74 on otettu käyttöön.

Hampaita on viisi. Kolme on ylhäällä, ja kaksi nököttää alhaalla. Viides hammas tuli edellisten tapaan kivuttomasti: havaitsin perhevalmennuksen hammashoito-osiossa viime viikolla, että uusi hammas on puhjennut.

Entä millaista on olla kahdeksankuukautisen äiti? Se on oikein mukavaa. On kiva seurata Anselmiinan puuhia ja touhuta yhdessä. Höpöttelemme ja laulelemme, leikimme ja läpsyttelemme vuorotellen lattiaa. Käymme muskarissa ja kerhossa, tapaamme kavereita ja lenkkeilemme rattailla ja kantorepulla. Ihana vauvasyksy, sanoisin.

4 kommenttia:

  1. Ihana A<3
    Meilläkin mammmaaa on nyt kovassa huudossa aina ruokailun jälkeen. Ja sit maiskutus päälle. Oon ajatellu sen tarkottavan vettä kun sitä ruuan päälle aina annan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mammasta on moneksi :D Meidänkin pitäisi varmaan useammin antaa vettä ruuan päälle, kun nyt se on ollut aika laiskahkoa...

      Poista
  2. Voi A, ihana pieni menijä ♥♥ Meillä myös 74 käytössä, parit 68 vielä ja yhdet 62 housut pyörii käytössä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tän kirjoittamisen jälkeen taisi tulla joku kasvupyrähdys, kun melkein kaikki kuuskakkoset tuntuvatkin jo pieniltä :)

      Poista