perjantai 26. syyskuuta 2014

Vauva harrastaa

Vauvataekwondo, vauvaviittomat, vauvamuskari. Vauvaunti, vauvajumppa, babyjooga. Lapsi-vanhempiharrastusten kirjo on laaja.

Viime keväänä Anselmiina oli vielä niin pienen pieni, että kävimme ainoastaan esikoisvauvakerhossa. Olen onnellinen, että aloitimme kerhoilun suhteellisen varhain. Huhtikuussa mietin, että aloittaisimme vasta syksyllä. Onneksi rohkaistuin, sillä saimme sieltä paljon uusia kavereita ja tekemistä päiviin.

Anselmiina oli aloittaessamme kaksi kuukautta vanha. Sittemmin olen tajunnut, ettei aloitusikä ollut poikkeuksellisen varhainen. Jotkut ovat uskaltautuneet kerhoilemaan jo silloin, kun ikä on laskettu viikoissa. Kaksikuukautinen Anselmiina ei vielä kauheasti tajunnut muista vauvoista, mutta loppukeväästä hän alkoi jo olla kiinnostunut tasoisestaan seurasta.



Toinen vauvaharrastuksemme on ollut muskari. Sen aloitimme tänä syksynä. Alueellamme on laaja muskaritarjonta. On pari yksityistä musiikkikoulua, kaupungin musiikkiopisto ja seurakunnan ja avoimen päiväkodin muskarit.

Me käymme viimeksi mainitussa. Se vakiintui kohteeksemme etupäässä läheisen ja sopivan ajankohdan takia. Anselmiina uinuu tavallisesti vielä aamuyhdeksältä, joten emme olisi siihen aikaan harrastuskelpoisia. Avoimen päiväkodin iltapäivämuskarin aikaan hän jo yksiä päiväunia levänneempi.

Aluksi olin sen takia hieman epäileväinen, ja menin ensimmäiselle muskarikerralle hieman Katsotaan, mitä tästä nyt tulee -asenteella.

Aiomme käydä muskarissa ehkä vielä keväälläkin eli sinne meneminen oli hyvä päätös. Yksi kerta kestää puoli tuntia, jonka ajan Anselmiina jaksaa seurata. Pääasiassa muskarissa lauleskellaan, lorutellaan ja körötellään. En ole kovin musikaalinen pianonsoittohistoriastani huolimatta, mutta Anselmiina tykkää kuunnella hoilotustani. Hän taitaa olla ainoa, joka on vilpittömästi pitänyt lauluäänestäni.

Ilmaisuuden takia epäilin muskarin laadukkuutta, mutta skeptisyyteni oli turhaa. Muskaria pitää lastentarhanopettaja, joka on auliisti jakanut meille vinkkejä esimerkiksi ristikkäisliikkeiden tärkeydestä lukihäiriön välttämiseen.

Laulut ovat olleet minulle vieraita, mutta onneksi sanat on helppo oppia. Lastenlauluja ei yleensä ole pilattu monimutkaisuudella. Kotona meillä on leikkihetkissä usein lallatettu Papu puutarhuria ja Metrolla mummolaan.

Vauva ei tarvitse harrastuksia vaan ne ovat vanhemmalle, sanotaan usein. Väitän silti, että Anselmiinakin nauttii toisten vauvojen tapaamisesta ja lauleskelusta.

Ehkä vielä yhden harrastuksen voisimme päiviimme mahduttaa. Nyt kuitenkin käydään kahdessa, ja muun ajan tapaamme kavereita tai oleilemme kotona.

4 kommenttia:

  1. Onpa mukava, kun tarjontaa on noin paljon. Lieneeköhän täällä peräkylällä yhtään mitään lukuunottamatta kertatapaamisia neuvolassa muiden äitien kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti! :) Ehkä neuvolassa osataan kertoa enemmän, ja ainakin MLL toimii monella paikkakunnalla. Seurakunnilla on myös aika paljon lapsijuttuja, ja ainakin täällä ne ovat sopineet myös ei-niin-uskonnollisille. Uskonnollisuusaste toki vaihtelee paikoittain :)

      Poista
  2. Ehkä vauvat ei tosiaan osaa kaivata niitä harrastuksia ja seuraa(?), mutta ei se tarkoita etteikö he nauttisi muiden vauvojen seurasta :) Kukkis aina hihkuu innoissaan kun tapaa muita vauvoja. Pöhkö<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä. Toisia vauvoja pitää kans läpsiä ja tunnustella :D

      Poista