maanantai 23. kesäkuuta 2014

Tissit tiskiin vai vauvalle ruokaa

Joku imetti jollain yliopiston peruskurssin massaluennolla vuosia sitten. Sitä puitiin huolella. Sävy ei ollut myönteinen.

Imetti! Luennolla! ***** miten julkeaa! Ei siellä saa imettää! Pysyis kotona sen ******* pennun kanssa!

Minäkin paheksuin, vaikka en ollut edes nähnyt kyseistä tapahtumaa. Satapäinen luentoyleisö oli kätkenyt sisäänsä imettävän äidin. En varmaan ollut edes huomannut, että joukossamme oli imeväinen.

Nyt häpeän sitä, miten reagoin lastaan ruokkineeseen opiskelijaäitiin. En nähnyt mitään enkä tiennyt imetyksestä mitään. Silti minua muka häiritsi.

Toki imettää voi monella tapaa. Voi iskeä tissin tiskiin tai voi hoitaa koko syötön harson suojissa niin, ettei kukaan näe tissiä eikä vauvaa. On myös välimallin vaihtoehtoja.

Julki-imetys nousee aina toisinaan otsikoihin. Uutissivustojen keskustelut ovat synkkää luettavaa. Osa kommenteista lienee pelkkää provosointia, mutta osasta kuultaa puhdas ymmärtämättömyys pikkuvauvojen tarpeista.

Oli helppo jupista 19-vuotiaana opiskelijana, että luennolla imettänyt äiti olisi voinut ruokkia vauvansa etukäteen. Ehkäpä hän oli tehnytkin niin, mutta pikkuvauvat - kuten muutkaan ihmiset - eivät ole koneita.

Kun vauvalla on nälkä, sillä on nälkä. Nykyisin synnytyssairaaloissa ja neuvoloissa suositellaan lapsentahtista imetystä. Se tarkoittaa sitä, että vauva voi vaatia ruokaa noin 15 minuutin tai kuuden tunnin välein.

Varmaan useimmilla pienokaisilla on oma ruokarytminsä, mutta lapsilla on vaiheita. Sellaisia ovat tiheän imun kaudet, jolloin vauva ikään kuin tilaa maitoa kasvuunsa. Tilaus hoidetaan imemällä, kuinkas muuten.

Aluksi jännitin paljon julki-imetystä. Ajattelin, etten pystyisi siihen. Tytön ollessa ihan vastasyntynyt en uskaltanut imettää edes vieraiden läsnäollessa. Hautauduin makuuhuoneeseen imettämään, kun vieraat rupattelivat keittiössä tai olohuoneessa.

Pelkäsin, että ihmiset pahastuisivat. Pitää tonkin tossa imettää, hyi, toiset jupisivat kauhukuvissani. Suunnittelin ottavani kodin ulkopuolelle tuttipullon ja korviketta tai pumpattua maitoa.

Hehe, jep.

Nyt neljä kuukautta myöhemmin olen imettänyt tyttöä ties missä. Jossain vaiheessa rohkaistuin, enkä enää vajonnut imettämään makuuhuoneeseen vierailta piiloon. Piti valita, seurustelenko meille kylään tulleiden kanssa ja imetän, jolloin he saattavat pahastua. Vaihtoehtona oli imettää heidän läsnäollessaan, jolloin he myös saattaisivat pahastua.

Valitsin viimeeksi mainitun. Kukaan ei myöntänyt, että se haittaisi.

Arvatkaa, mitä tässä tapahtuu
Nyt vauvani on saanut maitoa niin huoltoasemalla, kahvilassa kuin ostoskeskuksen lastenhoitohuoneessakin.

Vessassa en ole imettänyt, vaikka monesti närkästyjät käskisivät julki-imettäjän sinne. En edes voi kuvitella, että imettäisin saniteettitiloissa. Ne eivät ole siistejä tai raikkaantuoksuisia paikkoja. Ennen kaikkea wc:n varaaminen parhaimmillaan yli puoleksi tunniksi tuntuu typerältä. Jono ihmisiä odottaisi oven takana, kun minä - imetän. Hei haloo.

Tyttömme suostuu syömään pullosta, joten periaatteessa voisin kuljettaa mukana hänelle korviketta tai pumpattua maitoa. Silloin pitäisi kuitenkin huomioida maidon säilyvyys, korvikemerkin sopiminen, pullojen ja maidon kuljetus ja syömävälineiden puhtaus. Maitoa ehkä pitäisi lämmittää jossain.

On aika paljon helpompaa tarjota maito suoraan rinnasta.

Avaa vaan paidan ja laittaa tissin suuhun. Siinä se on, vaikka vauva joskus rintaraivoaa.

Yhtään varsinaista imetyspaitaa en omista. Sen sijaan pukeudun aina niin, että imetys on helppoa. Laitan alle yleensä trikootopin, jonka voi tositoimissa vetäistä rintojen alapuolelle. Näin se jää suojaamaan mahaa. Päällimmäisen paidan taas nostan ylös. Näkyviin jää pienen pieni kaistale, josta vauva saa ruokansa.

Luultavasti nänni ei edes näy vauvan pään takaa. Se ei edes voi näkyä, sillä usein vedän koko komeuden päälle harson.

Tissit eivät ole tiskissä, mutta vauvan jalat saattavat näkyvät. Kyllä on julkeaa.

Kukaan ei ole ainakaan vielä tullut kommentoimaan. En ole edes huomannut, että kukaan olisi erityisesti jäänyt toljottamaan.

Imetyssuositukset ja ympäristön suhtautuminen imetykseen tuntuvat joskus olevan hieman ristiriidassa. Imetys voi olla hyvin sitovaa. Olen useammin kuin kerran kuullut jupinaa siitä, että tuore äiti linnoittautuu kotiin vauvan kanssa. Sitten jupistaan kuitenkin, jos uskaltautuu ruokkimaan vauvaansa kodin ulkopuolella.

Imetä, mutta älä siellä, äläkä täällä, mutta imetä silti, ja tee samalla jotain hyödyllistä yhteiskunnalle, mutta älä nyt herranjumala sentään imetä samalla.

Alussa mainitsemaani luennolla imettäjää en voi nyt kuin arvostaa. Hänellä oli pieni vauva ja silti hän opiskeli ärsyttävien ja itseään fiksuna pitävien räkänokkien kanssa. Kaikki katais-apusethan haluaisivat, etteivät fiksut naiset jäisi kotiäideiksi. 

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Vähän mietin, sainkohan tähän nyt ympättyä kaiken, mitä haluan sanoa :D

      Poista
  2. Hih, mä aion ottaa tytön kouluun luennoille, kunnes on 9kk ja voi aloittaa päiväkodin. :) Meillä tosin on 15hengen luokka, joten ei ihan kätkeytyisi massaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! :) Onko teillä muuten paljon läsnäoloa eli tuleeko vauvallekin kunnon koulupäiviä? 15 henkeä kuulostaa sopivalta :)

      Poista