keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Neljän kuukauden ikäinen vauva

Neljä kuukautta sitten kummastelin pienen pientä vastasyntynyttä. Tänään kävin hänen kanssaan neljäkuukautisten lääkärineuvolassa ja perhekerhossa.

Tänään painoa oli 5656 g ja pituutta 59,5 cm. Jos alussa kasvu oli verrattain hidasta, on se nyt suorastaan räjähtänyt. Painoa on tullut liki kilo kuukaudessa. Ehkä minäkin voin jo rentoutua ja uskoa, että hyvin se kasvaa. Tässä vaiheessa täysimetetyillä saattaa tulla notkahdus painokäyrään, mutta meidän tissitakiaisemme käyrä on nousussa.

Kiinteiden aloittaminen alkaa olla ajankohtaista. Suorittaja minussa tahtoisi imettää THL:n suosituksen mukaan puoleen vuoteen asti. Tämänpäiväisen neuvolalääkärin mukaan kaikkien olisi hyvä aloittaa maistelu jo neljäkuukautisena.

Ehkä me alamme maistella joskus kuukauden päästä. Kaikkein pahimpina tissitakiaisaikoina ajatus soseista tuntui ihanalta. Nyt niiden syöttäminen tuntuisi sotkuiselta ja vaivalloiselta.

Aina pitkän imetyksen syynä ei välttämättä ole lapsen paras. Sen syynä voi nähtävästi olla äidin mukavuudenhalu.


Elo vauvan kanssa muuttuu koko ajan entistä vastavuoroisemmaksi. Tyttö on edelleen varsinainen räpätäti, joka yrittää käydä kanssamme pitkiäkin keskusteluja. Ihmisten ohella hän yrittää jututtaa muun muassa hauskoja lampunvarjostimia, kahvikupin kuvioita ja lelujaan.

Ensimmäinen ääneennauru kuulttiin pari viikkoa sitten. Hersyvä hekotus kajahti ilmoille, kun mies leikki laittamalla nyrkit yhteen tytön kanssa. Sen jälkeen on naurattanut, kun minä laitoin pyykkiä koneeseen. Helistinkin on saanut osansa höhötyksistä.

Äitinä olen tullut aiempaa rennommaksi. En enää desinfioi kaikkea, mikä on vauvaan kosketuksissa. Nyt saa nauraa, mutta minä todella olen ollut pikkutarkka ja bakteerikammoinen. Nyt ei enää varmaan edes kannata, kun tyttö tarttuu kaikkeen ja maistelee kaikkea. Nam nam, harsoa ja nyrkkiä yhtäaikaa.

Ehkä olen saanut myös itseluottamusta. En enää pelkää, että vauva menee rikki. Onneksi hän alkaa olla jo aika jäntevä. Pää pysyy pystyssä hyvin.

Kasvaessa toki ilmaantuu uusia huolenaiheita. Nyt kääntyily sujuu näppärästi, joten tyttöä ei todellakaan uskalla jättää mihinkään reunalle yksin.

Niin äidin pikkuinen vaan kasvaa. Onneksi hän on vielä hyvin vauvamainen vauva.

6 kommenttia:

  1. Voi mikä pikku tiitiäinen, meillä sama pituus mutta reilusti enemmän painoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kovasti tullaan perässä ja yritetään ottaa kiinni :D

      Poista
  2. Kiitos kivasta blogista! :) Täällä on myös yksi vähän yli 2 kk ikäinen tissitakiainen, vaikka pisimmät yli viiden tunnin maratoonit onkin jo hetken olleet poissa :) Mutta mua kiinnostais, että miten teillä nykyään syödään? Miten pitkään kerralla ja miten tiheästi? Entä onko vauvan uniin ollut vaikutusta sillä, että välillä viihdytään jo muutenkin kuin syömässä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että viihdyt! :) Meillä syödään tosi vaihtelevasti. Syönnit kestää ehkä arviolta 15-30 min. Välissä on yleensä noin 1-3 tuntia. Kotona syödään enemmän, ja muualla vauvaa ei sitten välttämättä kiinnostaa ollenkaan ruoka :) Onneksi, hehe.

      Unet ovat olleet aikalailla samanlaiset pariviikkoisesta lähtien. Viime yönä tosin meinasi herätä jo neljältä, mutta sain maidolla tainnutettua. Toivottavasti aamuyöherääminen oli vaan poikkeustapaus eikä vaihe :)

      Tsemppiä tissitakiaisen kanssa! Onneksi teillä on jo alkanut vähän helpottaa, ja se ihan oikeasti muuttuu koko ajan helpommaksi.

      Poista
  3. Vauva ♥ meidän 3 viikkoinen oli eilen 800g pienempi ja 4cm lyhyempi.. Jännä miten vauvat on erilaisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, siellä kasvetaan ihan kohisten! :) Meidän vauva nähtävästi haluaa olla pieni ja vauvamainen vauva :D

      Poista