sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Kolme kuukautta vanhat vauva ja äiti

Olen tänään, äitienpäivänä, ihmetellyt vauvaani tasan kolme kuukautta.

Kahden ja kolmen kuukauden välillä hän tuntuu kehittyneen harppauksin. Hän on jo kiinnostunut muustakin kuin maidosta ja nukkumisesta. Pää pysyy pystyssä, ja hymyjä satelee. Pikkuvauvasta on tullut melkoinen räpätäti.

Oikea nyrkki on löytynyt, ja sitä on kiva maistella. Kyljelleen kääntyily luonnistuu. Kerran on käännytty vatsalta selälle, mutta se taisi olla vahinko.

Mitoista en osaa vielä sanoa, sillä neuvola on tiistaina. Viimeeksi kävimme siellä kuukausi sitten. Alun viikottaisten painokontrollien jälkeen tauko tuntuu oudolta.

En ole enää huolissani painonnoususta tai sen hitaudesta, vaikka en tiedäkään tämän hetkisiä mittoja. Vaatteet ovat hyvä mittari koon muutoksen arvioitiin. Pääasiassa käytämme tällä hetkellä kokoa 56. 50-senttiset alkavat olla turhan tyköistuvia. Koon 44 pikkuvauvavaatteet on jo todettu auttamattoman pieniksi.

Höö vaan mummille!
 Luin joskus jostain (luotettava lähde, heh), että elo vauvan kanssa alkaa helpottua kolmen kuukauden jälkeen. Hmm. Mitenhän superhelpoksi tämä sitten muuttuu?

Vauva nukkuu öisin mainosti. Hän sammahtaa yhdentoista ja puolenyön välillä ja herää aamupäivällä yhdentoista jälkeen. Toki välissä syödään muutamaan kertaan, mutta syötöt ovat lyhyitä, eivät mitään maratonimuja.

Pitkien yöunien varjopuolena taas hän ei nuku päiväunia. Vaunuissa ja autossa hän vaipuu uneen heti, mutta kotona ei välttämättä uni tule. Päiväunien aikaan saisin itse tehdä jotain, mutta onneksi vauva jaksaa jo tarkkailla äidin touhuja ainakin noin varttitunnin pätkissä.

Elämä tuntuu muuttuneen helpommaksi jo siksi, että vauva on kiinnostunut muustakin kuin syömisestä. Imetyksen sitovuus yllätti. Joskus kirosin iltoja, jolloin tissitakiainen ei päästänyt minua edes viemään roskia. Nyt useimpina iltoina saisin viedä vaikka pullot kauppaan, kun vauva tahtoo ihmetellä lelujaan tai seurustella isänsä kanssa. Kaikella on siis aikansa, vaikka meillä edelleen viihdytään syömässä aika pitkään.

Alan vähitellen luottaa siihen, että ehkä jälkeläiseni hengittää, vaikka en koko ajan tarkistakaan. Joskus pitää silti kokeilla, ihan vaan varmuudeksi. Sen verran tuore äiti vielä olen.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja äidiksi haluaville! <3


4 kommenttia:

  1. Ihania vauvajuttuja, rakastan näitä! <3

    VastaaPoista
  2. Kiva blogi sinulla! Eksyin eilen ja lueskelin vähän tekstejäsi läpi ja jään seuraamaan :) Meillä melkein saman ikäinen vauva myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla! Pitää tutustua sinunkin blogiisi, on nimittäin kiva kuulla, miten samanikäisillä vauvoilla menee.

      Poista