sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Aina voi jotain tehdä toisin



Maha! Potkut! Sairaala! No se sairaalakassi!

Nostalogiaryöppy täytti mieleni, kun kaivelin blogini arkistoja. Kovin kaukaisia alkuajan tapahtumat eivät ole vielä. Ei niistä ole edes vuotta.

Aika paljon on silti tapahtunut. Enää en luojan kiitos kärsi kestokuvotuksesta enkä enää iltaisin tunnustele pieniä potkuja. Nyt lähes kolmekuukautinen vauva toljottaa lattialla lelujaan. Vielä hän ei tartu niihin, mutta ehkä jo pian hän saa niistä otteen.

Nostalgian ryöpytessä aloin miettiä, mitä tekisin mahdollisella kakkoskierroksella toisin.

Kirjoitin ensin uusintakierroksella, mutta muutin sen. Ei elämässä tule uusintoja. Jos olen vielä raskaana, on eri elämäntilanne ja eri henkilö mahassa. Se tuntuu muuten aika hassulta. Mahassa olisikin joku muu kuin meidän tyttömme. Hmm, ehkä en ole valmis raskaus numeroon toiseen ihan vielä.

Tätä voisin kuitenkin tehdä toisin:

- Pakkaisin jonkinnäköisen sairaalakassin. Tekisin sen aiemmin kuin kello 05.30 raskausviikolla 35+6, kun savillinen lapsivettä loiskahti lattialle.
Kassiin ottaisin ainakin kameran, laturit, jotain lukemista, imetysrintsikat ja tossut.
Kertakäyttöliivinsuojia, jättisiteitä, verkkoalkkareita ja mukavat mutta rumat vaatteet sai sairaalastakin.

- Nauttisin sairaala-ajasta sydämeni pohjasta. Oli ihanan helppoa, kun haki vaan ruuan kärrystä ja heitti (sairaala)vaatteet pyykkikoriin. Kotiin pääsee aina joskus. Todennäköisesti synnytysiässä oleva ei jää kroonikko-osastolle.

- Kävisin varmaan jossain kunnallisen ultria tarkemmassa skannauksessa. Nyt ajattelin, että yksityisen ultrat ovat turhia. Toisella kierroksella lienen jo hieman tietoisempi siitä, mitä kaikkea yllätyksiä voi tulla. Minulla esimerkiksi napanuora ei ollut ollenkaan istukassa kiinni, vaan se nökötti kalvoissa. Siitä ei kai - tai toivottavasti - aiheutunut mitään vahinkoa, mutta mielenrauha, oi se mielenrauha...

- Tiedostaisin, että raskaus voi päättyä hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Vauva voi saapua etuajassa, vaikka ennakoivia merkkejä ei olisi. Joskus haikaralle iskee lukihäiriö.

- En salailisi raskautta niin pitkään. Ei se ole mikään peiteltävä mysteeri. Jos paksuuteni kiukuttaa jotakuta, ei voi mitään.
Ei se muuten edes kovin montaa kiukuttanut. Pari vähän outoa kommenttia sain ja pari tyyppiä taisi kadota, mutta ehkä sellaisten sietääkin mennä.

- Valmistautuisin imetykseen hankkimalla tykötarpeita. Ei ole kiva shoppailla pumppuja, liivejä ja suojia, kun kotona on mahasta juuri poistunut pienokainen.
Tietäisin, ettei maidon nousuun tarvita vauvan eliksiirin valuttamista raskausaikana. Minulta ei odottaessa tullut maitoa muutamaa säälittävää mysteeritippaa enempää. Nyt kolme kuukautta synnytyksestä maitoa tulvii edelleen.

- Hankkisin pieniä vauvanvaatteita. Minulle sanottiin monesti, ettei koon 50 vaatteita välttämättä edes tarvitse. Nojoo, meidän pian kolmekuukautinen käyttää niitä vielä. Jotain on tosin jo saanut pakata pienten vaatteiden laatikoihin.

- Olisin onnellinen ja nauttisin pienestä mahamyllääjästä. On ihmeellistä, millainen yhteys pieneen sikiöön voi olla. Voi herkistyminen sentään!

4 kommenttia:

  1. Oi kamala, hyppäs sydän kurkkuun tuon napanuorajutun kohdalla. Olitko siitä siis itse tietoinen vai huomattiinko se vasta synnytyksen jälkeen?

    Ja kiitos tuosta imetykseen varautumisesta, tässä juuri pohdin, että hankinko esim. pumpun vai en, mutta kaipa se kannattaisi hankkia. Jos ostaisi käytettynä niin säästäisi useamman kympin kun jos sitten joutuisikin sen kiireessä hakemaan marketista. Ja saahan sen myytyä, jos ei tulekaan käyttöä. Onko rintapumppu sinusta ollut hyödyllinen? Ja noita pieniä vauvanvaatteita ei meillä ole juurikaan, pitää siis muutamat hankkia vielä :)

    Olen lukenut blogiasi säännöllisesti ja kirjoitat kivasti! Toivottavasti jatkat kirjoittamista (kun aika moni blogi tuntuu lopettaneen). On aina mukava huomata, että blogiin on tullut uusi postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo huomattiin vasta synnytyksen jälkeen, kun istukka ja muut tulivat ulos. Kätilöille se oli vaan toteamisen arvoinen asia, mutta myöhemmin aloin googletella tuota ja huh... ollaan tosi onnekkaita, kun mitään ei käynyt!

      Pumppu on ollut tosi hyödyllinen. Jos vauva tarvitsee lisämaitoa, saa pumpattua omaa maitoa (jos heruu pumpulle) ja muutenkin saa sillä maitoa säilöön. Lisäksi jos tulee imetysvälejä, pumpulla saa kevennettyä.

      Kiva kuulla, että olet viihtynyt täällä :) Aion toki jatkaa kirjoittamista, sen verran mukavaa puuhaa tämä on. Hauskaa kesän odotusta sinulle! :)

      Poista
  2. Ihania juttuja ja kiva kuulla hyödyllisiä vinkkejäkin!

    VastaaPoista