tiistai 15. huhtikuuta 2014

Tästä alkaa juoksu

Jalkoihin on sattunut tänään. Huomenna sattunee enemmän. Tein nimittäin eilen ensimmäisen juoksulenkin synnytyksen jälkeen.

Niin no, juoksulenkin ja juoksulenkin. Aika hiljaa minä hissuttelin. Juoksuosuus ei ollut kuin puolisen tuntia, ja tänään sattuu.



Jälkitarkastuksessa ei ollut mitään estettä juoksulle. Liikunnan aloittamiselle synnytyksen jälkeen ei tunnu olevan yleispätevää sääntöä. Suoraan synnytyssalista ei yllättäen kannata lähteä maratonille, mutta muuten suositukset ovat yleensä tasoa odota kahdesta kuukaudesta puoleen vuoteen tai tee paluu painisalille sitten, kun siltä tuntuu. Ahaa.

Onneksi eilen tuntui ihan hyvältä, jos niin voi sanoa. Synnytykseen liittyvissä paikoissa ei tuntunut miltään, mutta puuh puuh huuh huh huh olin aika hengästynyt. En sentään hönkinyt samaan tapaa kuin synnyttäessä. Aika pian alkoi tuntua siltä, että jalkoihin kertyy maitohappoa.

Tästä se lähtee, hitaasti.

Oli muuten hassua juosta vanhoja tuttuja lenkkireittejä. Mieleen tuli elävästi se, kuinka kirmailin niillä loppukesästä ja mietin, oksennanko nyt vai heti. Kestin nneksi aina kotiin asti.

Nyt juoksin ilman ylimääräistä salamatkustajaa. Kaikkein viimeisen kerran juoksin sen kanssa lokakuussa, raskauden noin puolivälissä. Silloin mahassa ja selässä tuntui vähän epämiellyttävältä, joten päätin hyvästellä juoksuharrastuksen sen raskauden ajalta.




4 kommenttia:

  1. Oi, ekat juoksulenkit pienenkin tauon jälkeen... ne maitohapot ja se jalkojen kipuilu :D Toi hengästyminen helpottaa onneksi tosi äkkiä, mutta mulla on jäänyt riesaksi ihan ylenpalttinen hikoilu.. :D Vähän käy aineenvaihdunta kierroksilla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on tullut oikea hikieinari.. joka päivä saa olla laittamassa paitaa pesuun :D

      Poista