maanantai 3. maaliskuuta 2014

Varastettu kuukausi

Neuvolassa kysyttiin, miltä tuntui saada vauva kuukauden etuajassa. Tuntuiko siltä, että kuukausi olisi varastettu, terveydenhoitaja kysyi.

Hmm.

On totta, että neljä viikkoa lapsettomasta elämästä on kadonnut peruuttamattomasti. Se ei tunnu epäreilulta tai katkeroittavalta, mutta on se hieman haikeaa.

On toki paljon pahempiakin ennenaikaisuuksia. Meidän 36+0 syntynyt tyttömme oli fyysisesti valmiihko maailmaan.  Vanhempien valmius taas...

Reilu kaksiviikkoinen vauva tai rv 38+jotain
Vauvan syntymästä on kolme viikkoa, mutta meillä on edelleen vain kaikkein pienimmät vauvanvaatteet kaapissa. Kun kotiuduimme sairaalasta, minä ryhdyin siivomaan. Mies taas meni kauppaan. Meillä ei ollut tuttipulloa, vaippoja tai korviketta. Meillä ei vieläkään ole hoitoalustaa tai kylpyammetta.

Palasimme kotiin, jossa ei ollut tehty aiottua suursiivousta. Pyykkikori pursuili. Koristeet vauvan seinälle olivat tekemättä.

Olisin halunnut varautua synnytykseen pohtimalla eri asentoja ja tutustumalla kivunlievitykseen. Lapsivesien vyöryessä soitin Kätilöopiston päivystykseen ja toisella kädellä pakkailin sairaalakassia. En tiennyt, mitä sinne pitäisi pakata. Osastolla antibioottitipassa roikkuessa googlettelin ponnistusasentoja.

En minä ole valmis tähän, tuskailin.

Samalla ilmoittelin ihmisille, että sori, perutaan nyt se ja se juttu, meille nimittäin tulee keskosvauva. Minulla oli 10.2.2014 alkaneelle viikolle muut suunnitelmat kuin synnyttäminen. Piti tehdä gradua, käydä pilateksessa, myydä kirpputorilla, shoppailla, uida, käydä salilla ja tavata kavereita. Piti nauttia hyvävointisesta loppuraskaudesta.

Mies olisi ollut tiimistään ainoa, joka olisi ollut töissä sen viikon. Eipä sitten ollut hänkään.

Jos vauva ei olisi syntynyt jo, nyt varmaan elettäisiin pelkopolilla kiivaita hetkiä. Saattaisin olla kauhusta kankea. Nyt synnytys vaan alkoi. Matkalla sairaalaan tajusin, että tässä ollaan ja mitään ei voi. Sen tajuaminen oli sekä pelottavaa että vapauttavaa.

En siis erityisemmin sure menetettyä kuukautta, vaikka synnytys alkoi yllättäen. Joskus hieman haikeana mietin, mitä tekisin nyt lapsettomana äitiyslomalla. Olen onnellinen ja helpottunut siitä, että minua pelottanut synnytys on ohi. Parasta on, että se meni loistavasti.

Mahdollisella seuraavalla kerralla taidan varautua siihen, ettei vauva välitä lasketusta ajasta.

30 kommenttia:

  1. Todella kiva kirjoitus munkin mielestä. Ehkä se oli hyvä sunlaiselle jännääjälle, että lopulta synnytys alkoi noin yllättäen, et ainakaan kerinnyt liikaa vatvoa synnytysasiaa. Ihanaa kun sä kirjoitat tänne tuntoja ja mietteitä. Sun blogi on ihan mun yks mieleisimmistä luettavista :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ehdottomasti yllätyssynnytys sopi hyvin jännittäjälle. Nyt varmaan jo hengittelisin täällä paperipussiin, kun laskettuun aikaan olisi vajaa viikko :D Kiitos, on tosi kiva kuulla, että tykkäät lukea!

      Poista
  2. Multa tosiaan tuntuu että raskaus ja kaikki vietiin pois ku mun poika syntyi rv. 31+3. Ja se ku ehti n. 10 h valmistautua alatie synnytykseen, ja sit yks kaks tulikin hätäsektio.

    Multa vietiin: 1. Tosiaan se lapsettomuuden aika 2. se että en saanu viettää raskautta loppuun asti. 3. Meiltä jäin kylpylä väliin. 4. Meiltä jäin mun siskon kuopuksen 1 v synttärit välistä. 5. Multa jäi baby showerit jotka olis pitäny olla viikon päästä... 6. En saanut synnyttää alateitse vaikka olikin kovat pelot, mutta siinä kohtaa en pelänny ja ku sieltä sit syntyi 1480g poika nii tuskimpa olis ollu vaikee synnyttää. 7. En saanut lasta rinnalle heti ku lapsi syntyi.

    Ja sitten poika menetti: 1. vähän alle 9 viikkoa masussa kasvamista ja kehittymistä. 2. Äidin lämpösen sylin heti kun tuli maailmaan. 3. Äidin maidon maun heti suussa. 4. Äidin ja isän koko aikasen hoidon. 5. Ei päässyt heti kotiin. 6. Kehittyä normaalisti.

    Poika on nyt 1 v 4 kk. Ja joten kuten osaa seistä tuen kanssa. Poika on kyllä normaalin painonen, mutta pituutta on 86cm. 5 vuotiaaseen asti joutuu käydä lastenpolilla tutkimuksissa ja 3 vuotiaaseen asti saa kehityksessä anteeks.

    Rv. 31+2 lapsivesi meni ja sit seuraavana päivänä sydänäänet meni ja jouduttiin sektioon. Eli mut nukutettiin ja poika otettiin 7 min ulos. Olin niin kipee että vasta seuraavana päivänä näin pojan keskoskaapissa. Poika oli 2 kk sairaalassa. Itse sain hoitaa päivässä 3 kertaa poikaa. Eli syöttää ja vaihtaa vaipat ja välillä sit kylvettääkin. Todellakin tuntuu että se raskaus aika ja ekat kk vietiin multa pois.

    Nyt kakkosen kohdalla oon yrittäny nauttia raskaudesta, mutta pelottaa koko ajan esikoisen aikanen syntymä. Nyt rv. 25+6 jouduin sairaalaan ku olin 2 cm auki. Nyt oon vuode levossa kotona. Lauantaina alkaa sit 3o viikko. Alkaa vielä lisää pelottaa joka päivä ku tulee lisää päiviä, vaikkakin pitäis olla helpottunu ku ei ole vielä lapsi syntynyt. Joka päivä on plussaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kokemuksesi jakamisesta ja todella ikävää kuulla, että sinulla meni noin. On taatusti vaikea nauttia seuraavasta raskaudesta, kun edellisessä oli tuollainen kokemus. Toivottavasti olette saaneet jotain tukea tai mahdollisuuden keskustella - mielestäni perhevalmennuksissa yms. voitaisiin puhua joskus siitäkin, että vauva voi syntyä etuajassa eikä välttämättä ole mikään helppo tilanne. Onnea odotukseen!

      Poista
    2. Juu. On vaikee miettiä että tää on uus raskaus ja uusi vauva. Että nyt vois mennä hyvinkin kaikki. Juu on nyt näin myöhemmin sit eri tahoilta saanu tukee ja keskustelua, mutta en tarpeeks ajoissa... Mielenterveys on vähän menny ton traumaattisen kokemuksen takia... Tyksissä ei oikein tuettu ja kerrottu kunnolla mitä tapahtu. En oo vieläkää pystyny käsittelee asiaa kunnolla.

      Todellakin! Ja vielä kun asuin Porissa niin en tienny että jos on alle 32 viikkoo niin synnytetään Tyksissä eikä satakunnan keskussairaalassa. Seki oli shokki. Pori oli justiinsa tullu mulle tutuks ja sitten jouduin meneen Turkuun jossa olin käyny vaan 2 kertaa elämäni aikana. Eli Porissa vois kertoo tällätteestä että voi olla että siirretaan Turkuun, ellei vauvalla oo kiire. Mutta muussa tapauksessa vois esitellä jo heti vastasyntyneiden teho-osaston ja kertoo mitä tapahtuu kiireellisessä- ja hätä-sektiossa. Ja mun mielestä myös heti pitäis jos syntyy keskonen niin keskustella kunnolla vanhempien kanssa ja antaa heti heille tukea ja aikaa kuunnella. Eikä sillee että vanhempien pitäis itte alottaa se keskustelu.

      Kiitoksia :) Jänskättää ku huomenna alkaa 30 viikko! :S

      Poista
    3. Eikä, onpas huonosti kulkenut tieto tuosta sairaalastakin. Meillä onneksi perhevalmennuksessa käytiin läpi eri sektiotyypit, mutta sekin taisi olla joskus viikoilla 30+. Ollenkaan ei taidettu käsitellä sitä, mitä vastasyntyneiden teholla tms. tapahtuu. Toivottavasti olet vielä yhdessä kasassa :)

      Poista
    4. Meillä oli just synnytysvalmennus lapussa että pitää olla yli 30 viikolla ennen ku voi sinne mennä... EI ollu meille apua. Nyt mulla on vielä kännykässä vau.fi raskaussydeemi niin siinä sit on hyvin kerrottu keskosuudesta ja sektiosta, tyhmä minä ku en tajunnu sitä ladata kännykkään esikoisesta...

      Juu ollaan vielä yhtenä kappaleena :) Maanantaina äippäpolilla sanottiin että tuntuu ettei neiti ehkä synnykkään etuajassa, mutta 100 % varmaks ei sitä sano. Kohdunsuu on menny koko ajan parempaan päin, ja ei näytä olevantulehdusta. Mutta varmuuden vuoks laitto virtsaviljelyn ku on ollu taas paljon supistuksia. Helpottaa mieltä ku ei tartte pelätä onko joku tulehdus jossain ku ei aina niissä pissanäytteissä kerro onko tulehdus. Justiinsa tuttu kerto että normi näytteessä ei näkyny tulehdusta, mutta virtsaviljelyssä sit oli joku ihme pöpö joka on toosi harvinainen. Eikä lääkärit oikein tienny mitä antibiottia voi antaa ja mikä tehois siihen...

      Poista
    5. Joo, vähän myöhäinen valmennus sitten. Meillä alkoi n. rv 25-28, meillä taisi olla juuri vko 28 silloin.

      Onpas kiva kuulla, että pieni on pysynyt mahassa :) Toivottavasti ḿalttaa vielä hetken pysyä. Huh, onpas inhottava pöpö tutullasi...

      Poista
    6. Okei, noi viikot on paremmat on aikaa muutenki valmistautua tulevaan ku tietää mihin pitää valmistautua.

      Juu on :) Ja toivottavasti pysyy vielä kauan! :) Olis ihana saada täysaikanen lapsi ja pääsis sit heti kotii eikä oo 2 kk sairaala jaksoo... Juu oli :S En tahdo samaa ja ku tietää ettei muutenkaa pissatulehdus oo kiva. Ja nyt oon ihan flunssassa. Pientä lämpöö on. Inhottaa pelkkä kuume ku tietää ettei sekää tee masu asukille hyvää...

      Nyt maanantaina oli äippäpoli (30+2) ja neiti sai painoarvioks 1270g. Jotenki hassua ku miettii että Aatu, esikoinen synty rv. 31+3 ja painoo oli 1480g ja 42 cm. E´n jotenki usko että neiti kirii niin paljoo ens viikkoon. Ja täällä Tampereen päässä lääkäri sano että Aatustaki olis pitäny käydä kasvukotrollissa niinku neidin takia käyn. Mutta ei siellä Porissa mitää osata tehdä! Porissa tottu että neuvolassa tehdään kusitesti, mutta ei polilla ja täällä neuvolassa otetaan testi ja Tayssissa. Ja se on helpottanu että tietää voisko olla joku tulehdus tai raskausmyrkytys. Luulen että jos Porissa polilla olis otettu virtsanäytteet kans nii oltais huomattu mun tulehdus jonka takia KAI Aatu synty etukäteen...

      Miltä sun noi äitiyspoli ja neuvola käynnit tuntu? Tuntuko että tarkkaillaan teijän vointia hyvin ja usein vaan oliko se sellasta että ei tuntunu ketään kiinnostavan mikään?

      Poista
    7. Huh, toivottavasti tosiaan pääsette koko porukka kotiin heti eikä tule kuukausien sairaalajaksoja. Hih, ihan jännittää, vieläkö vauva on mahassa :)

      Onpas "kiva" kuulla, että olisi pitänyt käydä kasvukontrollissa... Ihan hirveää, kun ei voi luottaa ammattilaisiin. Minulla ei sinällään ole mitään negatiivista sanottavaa äitiyspoli- tai neuvolakäynneistä, koska onneksi raskaus meni ennenaikaisuutta lukuunottamatta ihan hyvin. Neuvolalääkärien ammattitaito ei tosin vakuuttanut missään vaiheessa, että vähän jännittää viedä vauva niiden tutkittavaksi... Jes. En käynyt tässä raskaudessa missään yksityisen ultrissa tms., mutta seuraavalla kerralla taidan ihan oman mielenrauhan takia käydä varmistamassa, että kaikki on kunnossa :)

      Poista
    8. Mua alkaa jännittää huominen ja varsinki tiistai ku on se pelottava 31+3 :S Jos tiistaista selviän niin luulen että alkaa sit vähän lepottaan tuo pelko. Mulla nyt täällä näin on ihana neuvolan täti! Se ymmärtää ja komentaa miestä siivoon ku valitan ettei se siivoo ja mun ku pitäis olal vuode levossa ;D

      Parasta osata kattoo että kaikki on hyvin! :) Me käytiin tästä neidistä varhaisultrassa ja kaikki oli siinä nyt hyvin, vaikka ei ollu muuta ku möykky. Ainaki tuulimunan ynm. pelot lähti. Ja meillä täällä on tosiaan lähete aina noihin ultriin terveystalolle nii sielä ainaki osattii hyvin ja kerrottiin joka ikinen asia hyvin ja selkokielellä.

      Poista
    9. Huh, taatusti jännittää! Voin vaan kuvitella, miten jännityksessä olisin mahdollisella seuraavalla kerralla, kun esikoisen syntymäviikot lähestyisivät :) meidän suvussa on yleensä synnytetty etuajassa, ja vaikka ajattelin sen olevan vaan sattumaa, niin taitaa jonkinlainen taipumus olla lyhyehköihin raskauksiin. Ihana neuvolantäti teillä :D mahtavaa myös, että olette päässeet suoraan Terveystalolle - siellä lienee vähän tarkemmat välineet kuin perus verorahoin kustannetut ultrauslaitteet... toki nekin ovat ihan ok, mutta mutta...

      Poista
    10. Ja tule sitten kertomaan, kun pikkuneiti on maailmassa! :) toivottavasti ei ihan pian...

      Poista
    11. Juu totta kai kerron :) Oon muutaman kerran kirjottanu blogia ja alotin taas uudelleen: http://hanjahan.blogspot.fi/ tuolta meidät kans löytyy :)

      Tänään tosiaan on SE pävä ku Aatusta meni lapsivedet :S Meilläki on se, mutta kyllä on kanssa täys aikaisesti syntyneitä ja ihan lasketun- ajan lohdallaki olevia. Juu kyl niissä laitteissa on eroo, myös Tayssissa. Muutamassa huoneessa kuulemma ei oo toista monitoria ja muutama vanhempi ultralaite.

      Poista
    12. Uh, jännä päivä! Kiva, että sinullakin on blogi - liitynkin lukijaksi :)

      Poista
    13. Yhtenä kappaleena vielä! :) Nyt on siis rv. 31+4 :)

      Poista
    14. Neiti syntyi eilen lauantaina, 12.04.2014 rv. 35+0. Ihan itse tuli alateitse ja nopeasti! Neiti paino 2130g ja 46 cm pitkä. Nyt on keskolassa hengitysvaikeuden takia. Oli eka alle vuorokauden happikoneessa ja nyt on viiksissä :) Oma vointi on ihan hyvä.

      Poista
    15. Oi että, tuhannesti onnea ja tsemppiä pienelle! :) Hyvä, että malttoi mahassa kuitenkin kuukauden veljeään pidempään, vaikka hieman etuajassa saapuikin.

      Poista
    16. Kiitos :) Juu todellakin oli hyvä että viihty pitempään! :) Vähän tuntuu että hyvä jos 2 viikkookaan neiti joutuu olla sairaalassa. Enää ei oo viiksissäkää ja keskoskaappi siirtyy kopaks kun sinivalo hoito loppuu. Neiti jaksaa syödä 5 ml ja loput on menny letkun kautta.

      Poista
  3. Tosi hyvin olet kyllä musta sujahtanut vauvaelämään, vaikka se vähän yllättäen alkoikin. Ja vauvakin näyttää kyllä niin valmiilta jo. <3

    Meidän esikoinen syntyi aikoinaan pikkukeskosena rv28, ja mä jäin kyllä (kaiken muun lisäksi) suremaan sitä, etten ehtinyt kokea viimeistä kolmannesta raskaudesta. Vauvan syntyessä ei oltu vielä saatu äitiyspakkaustakaan, eli kaikki hankinnat tehtiin sitten sairaala-aikana vähän pikaisesti. No, kaksosia odottaessa olin sittten varautunut siihen, että voivat syntyä ennen aikojaan, mutta sainkin nauttia (tupla)isosta mahasta ihan loppuun saakka. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on meillä kuitenkin alkanut onneksi vauvaelämä oikein mainiosti.

      Noilta viikoilta jäi taatusti harmittamaan, ettei kaikki jatkunut loppuun asti - tosin taatusti siinä oli muutakin huolta. Huh, meillä olisi ollut noilla viikoilla varmaan vaan yksivuotiaille sopivia mekkoja :D

      Poista
  4. Kannattaa nauttia siitä ajasta kun on pieni vauva! Esimerkiks matkustelu on paljon helpompaa kun vauva nukkuu tosi paljon. Me käytiin 300 kilsan päässä lomassa ku vauva oli kuukauden, meni tosi hyvin loma! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! :) Meidän vauva onneksi simahtaa autossa heti. Missään pidemmällä ei tosin olla vielä käyty, mutta viimeistään pääsiäisenä olisi tarkoitus lähteä 300 km päähän moikkaamaan isovanhempia. Siis vauvan isovanhempia :)

      Poista