sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Nimeni on äiti

Jotkut äidit sanovat, että oma identiteetti saattaa kadota äitiyteen. Oma etunimi melkein unohtuu, kun kaikki kutsuvat pelkästään äidiksi.

Olen ollut äiti vasta vajaa kaksi viikkoa. En vielä tunne kadottaneeni itseäni. Koen edelleen olevani suunnilleen sama ihminen kuin tasan kaksi viikkoa sitten, jolloin vietin tietämättäni kaikkein viimeistä kotipäivää lapsettomana. Olen toki saanut lisänimen ja uuden roolin, äitiyden. Silti en ole tunnistaa itseäni, kun joku sanoo minua äidiksi. Ajattelen, että hän varmaan tarkoittaa omaa äitiäni.

Viikontakaisella paluureissulla synnyttäneiden osastolle minulle annettiin uusi etunimi. Ruokakärryssä tarjottimessani sukunimi oli oikein, mutta etunimekseni oli laitettu äiti. Siitäkö hidas identiteetin muuttuminen, jos ei sentään kadottaminen, alkoi?


5 kommenttia:

  1. Voi ei :D Mä en kyllä saanu mitään lappuja eikä onneks kaikki kutsu äidiksi :D

    VastaaPoista
  2. Mullakin oli ihan etunimellä:)..p.s:synnytyskertomuksen loppuosaa ootellessa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli myös onneksi varsinaisella synnytysreissulla, mutta sitten muutuin äidiksi :D Hehe, loogista tietty! En tajua, miten ne eivät saaneet tuohon etunimeä, kun kerran sukunimikin oli ihan kohdallaan :D

      Poista
    2. Ja kertomuksen loppuosa tulossa! Pitää viimeistellä se ennen kuin unohdan kaiken :)

      Poista