sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Olo on hyvä ja hankinnat mietityttävät

Raskauden keskimmäinen kolmannes alkaa lähestyä loppuaan. Viimeinen kolmannes alkaa 28. viikolla, ja minulla on nyt 25. viikko eli 24+5.

Oloni on ollut hyvä. Pahoinvointi ei ole vaivannut ainakaan puoleentoista kuukauteen. Saatan olla väsyneempi kuin normaalisti, mutta alkuraskauden kuolemanväsymys on enää ikävä muisto.

Aloitin lisäraudan muutama viikko sitten. Hemoglobiini oli 120 eli vielä melko normaali, mutta ennen raskauttani sain aina hb-arvoksi lähes 150. Joka toinen päivä ottamani Obsidan ei ole ainakaan vielä aiheuttanut vatsaoireita, joista minua on varoiteltu.

Onnekseni mihinkään ei satu vielä. Selkä on joskus istumisen jälkeen hieman jäykäntuntuinen, mutta vetreytyy nopeasti. En tiedä, miltä supistukset tai liitoskivut tuntuvat.

Maha alkaa aiheuttaa pukeutumisongelmia. Ajattelin, että pärjäisin hyvin vanhoilla, löysillä paidollani. Pitää myöntää, että ne näyttävät turhan pinkeiltä. Napit eivät todellakaan mene enää kiinni.

Äitiyshousuja olen käyttänyt jo monta viikkoa. Belly beltkin pelastaa, vaikka se ei olekaan yhtä mukava kuin kunnon mammapöksyt.

Moni on kysellyt, olemmeko jo tehneet hankintoja vauvalle. Vähintään yhtä monta kiinnostaa, jännittääkö synnytys.

Täytyy myöntää, että meillä on edelleen melko vähän mitään ostettuna vauvalle. Lakanoita on, ja viikko sitten ostin söpön raidallisen pehmusteen äitiyspakkaukseen - itse pakkausta en muuten ole vielä edes hakenut.

Vaatteita ei oikeastaan ole, paitsi yhdet sukat on. Vaunujen, syöttötuolin ja pinnasängyn merkit ja värit alkavat jo olla päätettyinä. Tällä viikolla yritin saada Huuto.netistä keittiömme sävyihin sopivaa Stokken TrippTrapp-syöttötuolia pyökin värisenä. Joku sinnikäs huutelija ehti klikata sen itselleen. Onneksi tuolilla ei vielä ole mikään kiire.

Vaunuiksi ajattelimme joko Bugaboon Cameleonia tai Buffaloa. Myös Mutsyn 4Rider olisi vaihtoehto. Pitää vähän mittailla, mitkä mahtuisivat automme takakonttiin. Sängyksi ajattelimme Brion Onea joko valkoisena tai mustana.

Synnytystä en sen sijaan ole kauheasti ajatellut. Luotan siihen, että ehdin vielä tutustua kyseiseen tapahtumaan. Jotenkin vauva pitäisi saada mahasta pois. Stressaan ja jännitän sitä lähempänä laskettua aikaa.

Parin viikon päästä minulla on sokerirasituskoe. Se vähän kauhistuttaa, koska en varsinkaan tässä tilassa ole kovin paastonkestävä. Neuvolasta passitetaan kokeeseen kaikki yli 25-vuotiaat ensisynnyttäjät, mikä hieman helpotti "Yhyy, oon tosi nuori äiti"-tuntemuksiani. Haha!

Sokerirasituksen kanssa samalla viikolla on perhevalmennuksen ensimmäinen kerta ja lääkärineuvola. Alkaa tuntua siltä, että olen jo oikea odottaja. Tähän asti käyntejä neuvolassa tai muualla on ollut harvakseltaan, korkeintaan kerran kuussa.

Viimeinen kolmannes tuntuu lopulliselta, vaikka se koittaakin vasta jokusen viikon päästä. Laskettuun aikaan on vielä 107 päivää, mutta en epäile, etteikö aika kiitäisi nopeasti. Sitten tämä raskaus on ohi, ja me olemme vauvaperhe. Huh huh.


2 kommenttia:

  1. Mulla meni obsidanista massu ihan sekaisin, joten vaihdoin nestemäiseen. Vaikka nestemäinen ei ole yhtä vahvaa, on siitä vastaava hyöty, koska kun massu meni sekaisin, ei tuo obsidan imeytynyt kunnolla.. mulla hemoglobiini ollut 108 paikkeilla jo pitkän aikaa, normaalistikin siis vain reilu 120. Onneksi ei ole vaikuttanut olooni mitenkään :)

    Meillä toi eilen kotiutunut äitiyspakkaus on oikeastaan eka hankinta :) Vaikka en tiedä voiko sitä edes laskea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, monella on tosiaan ollut massuvaivoja Obsidanista. Olen tosin varmaan päässyt vähällä siksi, että otan sitä vaan joka toinen päivä.

      Onneksi meillä on vielä hyvin aikaa hankkia kaikkea :) Ja onneksi on myös joulualet, jos sieltä löytyisi vauvatarvikkeita. Kaupat ei myöskään mene kiinni, vaikka vauva ehtisikin syntyä...

      Poista