keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Sinulle voi käydä pahasti



En ole koskaan elvyttänyt. Olen kerran soittanut ambulanssin - töissä. En ole koskaan tainnut nostaa kaatunutta ylös, jos tuttuja lapsia ei lasketa.

En tiedä, olenko onnistunut välttämään sellaiset tilanteet vai enkö ole huomannut niitä. Sen sijaan mieleeni tulee montakin kertaa, kun olisin voinut auttaa vaunut bussiin tai päästää pyörätuolilla liikkuvan ovesta sisään.

Häpeän. Häpeän etenkin siksi, että pian minä lienen se, joka yritän liikkua sulavasti vauvanvaunuineni.  Sitä ennen lyllerrän valtavan mahan kanssa enkä taatusti ole ketterimmilläni.

Sosiaalisessa mediassa leviävä Kävikö pahasti? -kampanja haastaa huomaamaan, milloin joku tarvitsee apua. Apu ei rajoitu tuttuihin, vaan se ulottuu nimenomaan niihin, joita ei tunne: satunnaisiin ohikulkijoihin, jotka makaavat maassa tai eivät saa ovea auki.

Muista, että sinä voisit tarvita apua. Sitä voisi joskus tarvita sinun läheisesi - tai lapsesi.

Minä ainakin toivon, että osaan tulevaisuudessa olla vähemmän välinpitämätön. Toivon myös, että joku huomaa, kun minulla on hätä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti