sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Äitiysloma muuttaa arjen

Kalenteria ei enää tarvitse selata kovin montaa sivua eteenpäin, kun huomaa, että se loppuu.

Tähän asti muistettavat asiani ovat päätyneet perinteiseen paperiallakkaan. Hetken jo mietin, millaisen kalenterin ostaisin ensi vuodeksi. Katselisinko vuoden 2014 merkintöjä pienestä vai isosta kalenterista? Olisiko se kliinisen virallinen vai olisiko siellä hauskoja kuvia?

Sitten tajusin, että viimeistään helmikuun alussa arki mullistuu. Minusta tulee äitiyslomalainen. En tiedä, mitä äitiyslomalaisen kalenterissa on. Onko siellä edes mitään? Käymme ainakin neuvolassa. Toivottavasti säännölliseen ohjelmaamme kuuluu vaikka jokin perhekerho.

Ehkä minun ei kannata hankkia paperista kalenteria ensi vuodeksi. Alkuun ei liene niin paljon muistettavaa. Pärjännen puhelimeni kalenterilla. Se kulkee aina mukana, ja sinne mahtuu kaikki tarpeellinen. 


Uuden kalenterin tyhjien sivujen selaaminen on kutkuttavaa. Edessä on vuosi, jonka loppuosan merkintöjä voi vain arvailla. 

Alkuvuodesta katsoin tämän vuoden Koiramäen kalenteristani syksyä ja mietin, mitä kirjaisin tyhjille sivuille loppuvuodesta. En ehkä olisi aavistanut, että viikko-ohjelmassa olisi ultria ja neuvolakäyntejä.

Joskus saa yllättyä. Nyt voin vain arvailla, millaisia merkintöjä kalenterissani on vuoden päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti